Kennel Rayon Lunaire

Bretagnenbassetteja

Bretagnenbassetti

(Basset Fauve de Bretagne)

FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat

Rotumääritelmä

Ikä: 12-15vuotta
Säkä: 32-38 cm
Paino: 12-18 kg
Väri: Punaruskea kultaisesta vehnänväristä tiilenpunaiseen. Todella hyväpigmenttinen pentu voi olla syntyessään mustakarvainen. Väri muuttuu yleensä pentukarvan irrotessa.

Bretagnenbassetti on pienikokoinen Ranskasta, Bretagnen niemimaalta kotoisin oleva ajokoira. Alun perin rotua on käytetty ajueissa jäniksen, villisian, kauriin ja ketun metsästyksessä. Nykyisin koirat ajavat yksin tai pareittain. Suomessa niitä käytetään lähinnä jänismetsällä.


Bretagnenbassetti on aina valmis liikkeelle. Se on riistaverinen, hyvän vainun omaava rotu, joka on ajaessaan rohkea, kekseliäs ja sinnikäs. Bretagnenbassetti sekä vainuaa riistan, että ajaa sen liikkeelle. Parhaimmillaan se on työskennellessään vaikeassa kallioisessa maastossa. Voimakkaasta metsästysvietistä johtuen rodun vapaana pitäminen voi aiheuttaa ongelmia. 


Bretagnenbassetin sanotaan syttyvän ulkona ja sammuvan kotona.  Kotioloissa aikuinen bretagnenbassetti on yleensä hiljainen ja rauhallinen. Rotuna se on melko itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva, vaikka kiintyykin laumaansa, nauttii rapsuttelusta ja tulee mielellään viereen nukkumaan. Rotu "aikuistuu" yleensä noin kahden vuoden ikäisenä, jolloin pentumainen riehakkuus jää pois. Kun bretagnenbassetti saa riittävästi virikkeitä (liikuntaa, töitä nenälle...) energiansa purkamiseen, sopii se myös ns. kotikoiraksi.


Bretagnenbassetti sopii perheisiin, joissa on lapsia ja muita eläimiä. Yleensä ne tulevat toimeen kaikkien kanssa, onhan rotu alkuperältään laumassa viihtyvä. On kuitenkin hyvä muistaa, että bretagnenbassetti ei sovellu lasten ulkoilutettavaksi. Riistaverisyydestä, vahvuudesta ja sinnikkyydestä johtuen bretagnenbassetti vetää aikuistakin hajujen perään pyrkiessään.


Bretagnenbassetti on vahvaluonteinen ja omapäinen, eikä sen miellyttämisenhalu ole kovin korkealla. Koira siis miellyttää kun haluaa. Yleensä miellyttämisenhalua löytyy, jos tarjolla on herkkuja. Bretagnenbassetti on nokkela ja kekseliäs rotu, joka motivaation osuessa kohdalleen oppii helposti uusia asioita. 


Bretagnenbassetti kuuluu nyppimällä siistittäviin rotuihin. Turkin perushoidon (kampaaminen ja irtokarvojen poistaminen) lisäksi bretagnenbassettien päällyskarva nypitään pois koirasta riippuen 1 -2 kertaa vuodessa. Bretagnenbassetti tarvitsee harvoin pesua. Karkean karvan ansiosta kura varisee irti kuivuttuaan. 

Rodun historiasta

Bretagnenbassetti polveutuu nyt jo sukupuuttoon kuolleesta grand fauve de bretagnesta (säkä 70 - 75 cm), jota tiedetään käytetyn Ranskan hovissa jo 1500-luvulla ajueina suurriistan metsästyksessä. 


Ranskan vallankumouksen (1789) myötä metsästyskoirien käyttö sallittiin myös muille kuin aatelisille. Harvalla oli kuitenkaan mahdollisuus käyttää metsällä hevosta, joten grand fauve de bretagnesta jalostettiin matalaraajaisempia ja hitaammin ajavia koiria kävellen liikkeellä olevien metsästäjien avuksi. Näin luotiin griffon fauve de bretagne (säkä 48 - 56 cm) ja bretagnenbassetti (säkä 32 - 38 cm). 1800-luvulla tiedetään olleen jo useita bretagnenbasseteista koostuvia laumoja.


Kerrotaan, että maailman sotien aikana bretagnenbassettien, kuten monien muidenkin rotujen, kanta väheni rajusti. Sotien jälkeen rotua olisi "elvytetty" yhdistämällä jäljellä oleviin bretagnenbassetteihin  sekarotuisia bassetteja, griffon fauve de bretagneja, mäyräkoiria, beagleja, basset griffoon vendeeneitä sekä terrierejä. Toisaalta ranskalaiset sanovat rodun kannan olleen aina hyvä, mutta rodun suosiosta johtuen ja uusien linjojen lisäämiseksi siihen olisi 1970-luvulla yhdistetty griffon vendeenin bassetteja metsästysominaisuuksien ylläpitämiseksi ja karveakarvaisia mäyräkoiria värin takaamiseksi.


Koska rotu on edelleen suhteellisen tuore ja Ranskassa sen kantakirja on edelleen auki, se ei ole vielä yhtenäinen. Aika ajoin rodussa tulee esiin rotumääritelmään nähden liian korkeita tai matalia koiria. Myös valkoisia läiskiä (usein rinnassa ja tassuissa) ja mustaa (ns. satula) väriä tulee ajoittain esiin, kun muiden rotujen käytön mukanaan tuoma geeniperimä tulee esille.


Ensimmäinen bretagnenbassetin rotumääritelmä on kirjoitettu vuonna 1921. FCI hyväksyi rodun vuonna 1966 ja Suomen Kennelliiton hallitus 1984. Ensimmäiset bretagnenbassetit tulivat Suomeen vuonna 1989 Tanskasta ja ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1993 Beacock-kenneliin. Tällä hetkellä Suomessa on rekisteröity noin 900 bretagnenbassettia ja vuosittain syntyy 50-60 pentua. Vuonna 2007 rodun suomenkieliseksi nimeksi hyväksyttiin bretagnenbassetti.  

© 2018 Kaikki oikeudet kuviin ja teksteihin Riikka Karhunen / Kennel Rayon Lunaire ellei toisin mainita. Kuvia ei anneta virtuaalikennelien käyttöön.