Kennel Rayon Lunaire

Bretagnenbassetteja

Rodun terveydestä

Bretagnenbassetti on suhteellisen terve rotu, joka ei  kuulu Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (Pevisa). Rotujärjestö suosittelee silmäpeilausta ja gonioskopia-tutkimusta jalostukseen käytettäville koirille sekä matodor-jalostuksen välttämistä.


Suurin osa bretagnenbasseteista elää hyvän ja terveen elämän, mutta rodussa esiintyy perinnöllistä epilepsiaa, häntämutkia ja silmäsairauksia. Lisäksi rodussa tiedetään esiintyvän purentavirheitä ja patella luksaatiota sekä allergioita ja tulehduksia. Ohessa lyhyesti näistä sairauksista.


Suomen bassetkerhon sivustolta löytyy bassetrotujen terveyspankki. Toivon kaikkien bretagnenbassettien omistajien täyttävän sivustolta löytyvän terveyskyselyn, niin tiedämme kaikki missä terveysasioissa ollaan menossa. 

Hannes Lohen tutkimussäätiö ottaa nykyisin vastaan näytteitä tiettyihin rotuihin, sairauksiin tai heidän projekteihinsa liittyen. Lisää ajantasaista tietoa löytyy tutkimussäätiön nettisivuilta.

Epilepsia

Epilepsia on aivojen sähköisestä toimintahäiriöstä johtuva sairaus. Kohtaustyyppi riippuu siitä missä aivojen osassa sähköpurkaus tapahtuu. Kohtaus voi olla pienimuotoinen poissaolokohtaus, laaja kouristuskohtaus tai jotain siltä väliltä. Kohtaus voi alkaa paikallisesti, esimerkiksi vain yksi raaja kouristelee, ja edetä kohtauksen aikana laaja-alaiseksi, jolloin koko koira kouristelee. Status epilepticus on tila, jossa uusi kohtaus alkaa ennen kuin edellinen on kunnolla loppunut tai kohtaus on kestänyt kymmeniä minuutteja. Status epilepticus tilaan joutunut koira ei välttämättä enää selviä.


Epilepsiakohtauksen laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa kirkkaat vilkkuvat valot, kuume, väsymys, hormonipitoisuuksien muutokset, lääkkeet, stressi ja voimakkaat tunnetilat. On yksilöllistä mikä laukaisee kohtauksen epilepsiaa sairastavalla koiralla. Terveellä koiralla nämä eivät aiheuta epilepsiakohtausta.

Joillakin koirilla epilepsia saadaan hallintaan lääkityksellä, jolloin näillä koirilla on hyvin vähän tai ei lainkaan epileptisia kohtauksia. Toisille kohtauksia tulee usein lääkityksestä huolimatta ja näissä tapauksissa koira voidaan joutua lopettamaan epilepsian vuoksi.


Bassettien epilepsiaa pidetään ensisijaisesti primaarisena eli perinnöllisenä epilepsiana. Bretagnenbassettien epilepsian periytymismekanismia ei tunneta, mutta oletetaan, että koira tarvitsee epilepsiaa aiheuttavan geenin tai geenejä molemmilta vanhemmiltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoasultaan terveet vanhemmat kantavat perimässään epilepsiageeniä/geenejä. Epileptikon takaa voikin löytyä useita sukupolvia näitä kantajia, ennen kuin jonkin esivanhemman lähisukulaisissa tulee vastaan epileptikko.


Alankomaissa on tehty paljon töitä rodussa esiintyvän epilepsian ehkäisemiseksi, tilanteen kartoittamiseksi omassa maassa sekä mahdollisuuksien mukaan muualla maailmassa. Bassetkerhon terveyspankin tietojen mukaan Suomessa on muutamia epilepsiaa sairastava bretagnenbassetti. Alankomaista saadun tiedon mukaan tämä voi kuitenkin olla vain jäävuoren huippu, kun otetaan huomioon mistä linjoista suuri osa Suomen bretagnenbasseteista polveutuu.


Toistaiseksi Suomen tilanne siis näyttää hyvälle vaikkakaan kaikki sairaat koirat eivät todennäköisesti terveyspankissa näy. Toivottavasti pystytään viisailla jalostustoimenpiteillä pitämään rotu terveenä ja elinvoimaisena!  Ja tähän tarvitaan sitä avoimuutta terveysasioiden osalta koirien omistajilta sekä kasvattajilta.

Silmäsairaudet

Silmäpeilauksessa tutkitaan onko koiran silmissä perinnöllisiä silmäsairauksia, jotka voivat heikentää koiran näkökykyä ja ovat este jalostuskäytölle. Lievissä tapauksissa koiran näkökyky ei yleensä heikkene.


Gonioskopia-tutkimuksessa tarkastellaan silmän kammiokulmassa olevien pektinaattiligamenttien sekä kammiokulman rakennetta. ICAA:ssa väärän malliset pektinaattiligamentit tai kammiokulman rakenne heikentävät silmän nestekiertoa, mikä voi nostaa koiran silmänpaineita. Koiran silmänpaineiden nousun syynä voi olla myös avokulmaglaukooma (POAG). Bretagnenbasseteilla tämän tunnistamiseksi on kehitetty geenitesti (laboklin), jolla voidaan testata onko koira geneettisesti terve, kantaja vai sairas tämän geenin suhteen. 


Mikäli koiralla on diagnosoitu ICAA tai POAG on koira hyvä käyttää säännöllisesti silmänpaineenmittauksessa (tonometria). Näin saadaan selville milloin silmänpaineet kohoavat lääkitystä vaativalle tasolle. Lääkityksellä koetetaan ehkäistä taudin paheneminen. Syntymekanismistaan riippumatta glaukooma voi johtaa silmän sokeutumiseen ja jopa silmän poistoon.


Suomalaisten bretagnenbassettien silmät ovat pääsääntöisesti olleet kunnossa. Joitakin lieviä muotoja perinnöllisistä silmäsairauksista on silmäpeilauksissa löytynyt. Gonioskopiatutkimuksia on tehty suhteellisen vähän, mutta niissäkin silmät ovat pääsääntöisesti olleet kunnossa. POAG testejä on tehty vasta muutamille koirille. 

Häntämutka

Häntämutka syntyy, kun koiran häntänikamien päätylevyt muodostuvat virheellisesti. Tästä johtuen nikamat eivät voi asettua suoraan linjaan toisiinsa nähden vaan muodostavat mutkan. Häntämutka voi olla tunnettavissa jo ennen pennun luovutusikää tai tulee esiin koiran kasvukauden aikana. Mutkasta johtuen hännännikamien väleistä tulevat hermot voivat joutua puristuksiin ja tätä kautta koiralla voi olla hännässä puutumista tai kipuja.


Häntämutka periytyy resessiivisesti eli koiran tulee saada kyseiset geenit molemmilta vanhemmiltaan. Välissä voi olla useita sukupolvia, joissa häntämutkaa ei esiinny. Häntämutkaisia pentuja voi tulla vaikka yhdistelmän sukusiitos olisi 0 %  jos molemmat vanhemmat ovat kyseisten geenien kantajia.


Terveyspankista löytyvien tietojen perusteellaa Suomessa on muutamia bretagnenbassetteja, joilla on häntämutka.

Patella luksaatio

Patella luksaatio on perinnöllinen ja etenevä rakennevika, jossa polvilumpio  siirtyy pois paikaltaan joko polvinivelen sisä- tai ulkosivulle. Muutos voi olla hetkellinen, jolloin lumpio palautuu itse paikalleen, tai pysyvä, jolloin se on asetettava takaisin paikoilleen. Usein oireet tulevat esiin reippaan liikunnan ja hyppimisen jälkeen.  Polvilumpion ollessa poissa paikaltaan koira välttää astumista kyseisellä jalalla tai "hyppyyttää" sitä muutaman askeleen verran tai pidempäänkin. Patella luksaatio altistaa polvinivelen myös muille muutoksille, esimerkiksi nivelrikolle.  

 

Suomen Kennelliiton jalostustietokannan mukaan parikymmentä bretagnenbassettia on käynyt polvitutkimuksessa ja lähes kaikilla tulos on ollut 0/0 eli terveet polvet. Kahdella koiralla tulos on ollut 1/1 eli polvilumpiossa esiintyy löysyyttä, joka voi altistaa patella luksaatiolle. 

Purentavirheet

Bretagnenbasseteilla tulisi rotumääritelmän mukaan olla täydellinen leikkaava purenta. Myös tasapurenta sallitaan. Rodussa esiintyy sekä ylä- että alapurentaa. Yläpurennassa ylähetuhampaat tulevat selvästi alaetuhampaiden eteen ja alapurennassa yläetuhampaat jäävät alaetuhampaiden taaksi. Koira voi elää hyvän elämän lievän alapurennan kanssa, sen sijaan todella paha alapurenta voi vaikeuttaa koiran syömistä tai hampaat voivat painaa vastakkaisen leuan ikeniin.


Joillakin bretagnenbasseteilla purenta muuttuu iän myötä ja aiemmin suorassa linjassa olleet alahampaat alkavat muistuttaa siksak-kuviota. Suorasta linjasta pois voi siirtyä yksi tai useampi hammas. 

© 2018 Kaikki oikeudet kuviin ja teksteihin Riikka Karhunen / Kennel Rayon Lunaire ellei toisin mainita. Kuvia ei anneta virtuaalikennelien käyttöön.