Kennel Rayon Lunaire

Bretagnenbassetteja

Rodun terveydestä

Bretagnenbassetti on suhteellisen terve rotu, joka ei  kuulu Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (Pevisa). Rotujärjestö suosittelee silmäpeilausta ja gonioskopia-tutkimusta jalostukseen käytettäville koirille sekä matodor-jalostuksen välttämistä.


Suurin osa bretagnenbasseteista elää hyvän ja terveen elämän, mutta rodussa esiintyy perinnöllistä epilepsiaa, häntämutkia ja silmäsairauksia. Lisäksi rodussa tiedetään esiintyvän purentavirheitä, patella luksaatiota,  kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä allergioita ja tulehduksia. Ohessa lyhyesti näistä sairauksista.


Suomen bassetkerhon terveyspankkiin kerätään jalostustoimikunnalle ilmoitetut tiedot sairaista koirista. Toivon kaikkien bretagnenbassettien omistajien täyttävän terveyskyselyn, niin tiedetään missä terveysasioissa ollaan menossa.  Terveyskysely, terveyspankki ja jalostusohje löytyvät Suomen Bassetkerhon sivuilta jalostus osiosta.


Hannes Lohen tutkimussäätiö ottaa nykyisin vastaan näytteitä tiettyihin rotuihin, sairauksiin tai heidän projekteihinsa liittyen. Lisää ajantasaista tietoa löytyy tutkimussäätiön nettisivuilta.

Epilepsia

Epilepsia on aivojen sähköisestä toimintahäiriöstä johtuva sairaus. Kohtaustyyppi riippuu siitä missä aivojen osassa sähköpurkaus tapahtuu. Kohtaus voi olla pienimuotoinen poissaolokohtaus, laaja kouristuskohtaus

tai jotain siltä väliltä. Kohtaus voi alkaa paikallisesti, esimerkiksi vain yksi

raaja kouristelee, ja edetä kohtauksen aikana laaja-alaiseksi, jolloin koko

koira kouristelee. 


Status epilepticus on tila, jossa uusi kohtaus alkaa ennen kuin edellinen on kunnolla loppunut tai kohtaus on kestänyt kymmeniä minuutteja. Status epilepticus tilaan joutunut koira ei välttämättä enää selviä.


Epilepsiakohtaukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa kirkkaat vilkkuvat valot, kuume, väsymys, hormonipitoisuuksien muutokset, lääkkeet, stressi ja voimakkaat tunnetilat. On yksilöllistä mikä laukaisee kohtauksen epilepsiaa sairastavalla koiralla. Terveellä koiralla nämä eivät aiheuta epilepsiakohtausta.


Joillakin koirilla epilepsia saadaan hallintaan lääkityksellä, jolloin näillä koirilla on hyvin vähän tai ei lainkaan epileptisia kohtauksia. Toisille kohtauksia tulee usein lääkityksestä huolimatta ja näissä tapauksissa koira yleensä joudutaan lopettamaan epilepsian vuoksi.


Bassettien epilepsiaa pidetään ensisijaisesti primaarisena eli perinnöllisenä epilepsiana. Bretagnenbassettien epilepsian periytymismekanismia ei tunneta, mutta oletetaan, että koira tarvitsee epilepsiaa aiheuttavan geenin tai geenejä molemmilta vanhemmiltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoasultaan terveet vanhemmat kantavat perimässään epilepsiageeniä/geenejä. Epileptikon takaa voikin löytyä useita sukupolvia näitä kantajia, ennen kuin jonkin esivanhemman lähisukulaisissa tulee vastaan epileptikko.


Alankomaissa on tehty paljon töitä rodussa esiintyvän epilepsian ehkäisemiseksi sekä tilanteen kartoittamiseksi omassa maassa sekä mahdollisuuksien mukaan muualla maailmassa. Bassetkerhon terveyspankin tietojen mukaan Suomessa on muutama epilepsiaa sairastava bretagnenbassetti. Alankomaista saadun tiedon mukaan tämä voi kuitenkin olla vain jäävuoren huippu, kun otetaan huomioon mistä linjoista suuri osa Suomen bretagnenbasseteista polveutuu.


Toistaiseksi Suomen tilanne siis näyttää hyvälle vaikkakaan kaikki sairaat koirat eivät todennäköisesti terveyspankissa näy. Toivottavasti pystytään viisailla jalostustoimenpiteillä pitämään rotu terveenä ja elinvoimaisena!  Ja tähän tarvitaan sitä avoimuutta terveysasioiden osalta koirien omistajilta sekä kasvattajilta.

Häntämutka

Häntämutka syntyy, kun koiran häntänikamien päätylevyt muodostuvat virheellisesti. Tästä johtuen nikamat eivät voi asettua suoraan linjaan toisiinsa nähden vaan muodostavat mutkan. Häntämutka on yleensä tunnettavissa jo ennen pennun luovutusikää. Häntämutka on ennen kaikkea kosmeettinen virhe ja koira kykenee elämään hyvän elämän mutkasta huolimatta.


Häntämutka periytyy resessiivisesti eli koiran tulee saada kyseiset geenit molemmilta vanhemmiltaan. Välissä voi olla useita sukupolvia, joissa häntämutkaa ei esiinny. Häntämutkaisia pentuja voi tulla vaikka yhdistelmän sukusiitos olisi 0 %  jos molemmat vanhemmat ovat kyseisten geenien kantajia.


Terveyspankista löytyvien tietojen perusteellaa Suomessa on muutamia bretagnenbassetteja, joilla on häntämutka.

Silmäsairaudet

Silmäpeilauksessa tutkitaan onko koiran silmissä perinnöllisiä silmäsairauksia, jotka voivat heikentää koiran näkökykyä ja ovat este jalostuskäytölle. Lievissä tapauksissa koiran näkökyky ei yleensä heikkene.


Gonioskopia-tutkimuksessa tarkastellaan silmän kammiokulmassa olevia pektinaattiligamentteja. Pektinaattiligamenttidysplasiassa väärän malliset pektinaattiligamentit tukkivat kammiokulman ja estävät silmän nesteiden normaalin virtauksen aiheuttaen koiralle glaukooman ja saaden silmänpaineet nousemaan.


USA:sta saatujen tietojen mukaan heillä on useita bretagnenbassetteja, joilla on todettu POAG eli avokulmaglaukooma. Tätä glaukoomaan muotoa sairastavia koiria esiintyy erityisesti tietyssä linjassa. Syntymekanismistaan riippumatta glaukooma voi johtaa silmän sokeutumiseen ja jopa silmän poistoon.


Suomalaisten bretagnenbassettien silmät ovat pääsääntöisesti olleet kunnossa. Joitakin lieviä muotoja perinnöllisistä silmäsairauksista on silmäpeilauksissa löytynyt. Gonioskopiatutkimuksia on tehty suhteellisen vähän, mutta niissäkin silmät ovat pääsääntöisesti olleet kunnossa. Silmätarkastusten tuloksia voi tarkastella jalostustietojärjestelmässä.

Purentavirheet

Bretagnenbasseteilla tulisi rotumääritelmän mukaan olla täydellinen leikkaava purenta. Myös tasapurenta sallitaan. Yleisin purentavirhe rodussa on alapurenta, jolloin ylähampaat jäävät alahampaiden taakse. Alapurentaisia koiria on terveyspankin mukaan muutama. Koira voi elää hyvän elämän lievän alapurennan kanssa, sen sijaan todella paha alapurenta voi vaikeuttaa koiran syömistä.


Joillakin bretagnenbasseteilla purenta muuttuu iän myötä ja aiemmin suorassa linjassa olleet alahampaat alkavat muistuttaa siksak-kuviota. Suorasta linjasta pois voi siirtyä yksi tai useampi hammas. 

Patella luksaatio

Patella luksaatio on perinnöllinen ja etenevä rakennevika, jossa polvilumpio  siirtyy pois paikaltaan joko polvinivelen sisä- tai ulkosivulle. Muutos voi olla hetkellinen, jolloin se palautuu itse paikalleen, tai pysyvä, jolloin se on asetettava takaisin paikoilleen. Usein oireet tulevat esiin reippaan liikunnan ja hyppimisen jälkeen.  Polvilumpion ollessa poissa paikaltaan koira välttää astumista kyseisellä jalalla tai "hyppyyttää" sitä muutaman askeleen verran tai pidempäänkin. Patella luksaatio altistaa polvinivelen myös muille muutoksille, esimerkiksi nivelrikolle.  

 

Suomen Kennelliiton jalostustietokannan mukaan parikymmentä bretagnenbassettia on käynyt polvitutkimuksessa ja lähes kaikilla tulos on ollut 0/0 eli terveet polvet. Kahdella koiralla tulos on ollut 1/1 eli polvilumpiossa esiintyy löysyyttä, joka voi altistaa patella luksaatiolle. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää kehon omia soluja vastaan. Tästä syystä kilpirauhanen ei pysty tuottamaan kehon käyttöön riittävästi kilpirauhashormoneja (THS ja T4), mikä hidastaa koiran aineenvaihduntaa.


Bassetkerhon terveyspankin mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ei juurikaan esiinny suomalaisilla bretagnenbasseteilla.


© 2017 Kaikki oikeudet kuviin ja teksteihin Riikka Karhunen / Kennel Rayon Lunaire ellei toisin mainita. Kuvia ei anneta virtuaalikennelien käyttöön.